Heinäkuun alun viileät säät houkuttelivat monet lomalle kylpylään. Siellä veden lämpötila on aina vakio. Ei sada eikä tuule. No, tietysti sitä kuuluisaa luonnonrauhaa ei ole. Altaat ovat suurimman osan ajasta täynnä. Saunaan pitää jonottaa. Mutta offinhajuiseen kesämökkeilyyn verrattuna ei ainakaan tarvitse pelätä, että karhu tulisi takaa päin ja kaappaisi marjastajan rakastavaan syleilyynsä. No, tietysti Muumipappaa on aina syytä varoa.
Seuraavaksi katsotaan, miltä maailma näyttää Naantalin kylpylän ullakolta.
Naantali Spa Loft-huone |
"Mitä hemmettiä! Missä se merinäköala on?" |
Parvekkeeltahan näkyy vain autoja... |
...Ei sentään, onhan se siellä, kun vain osaa katsoa |
Naantali on kesäinen pikkukaupunki, jonka idyllistä leimaa korostaa vanhankaupungin puutalomiljöö.
Mannerheimintien puutalomiljöötä |
Naantalin museo |
Opasteet olivat selkeät |
Erilaisia pikku butiikkeja oli paljon |
Jukka Rintalan luomuksia |
Muumit ovat tietysti katukuvassa hyvin edustettuna |
Näkymä Kaivohuoneelle. Taustalla keskiaikainen luostarikirkko |
Aamuöisin virkistäydyin tutkimalla Naantalin ympäristön kanahaukkametsiä. Kanahaukkoja ei liiemmälti näkynyt. Ilmeisesti ne eivät ole sopeutuneet samoille reviireille muumien kanssa.
Vapaat metsät Naantalissa olivat yleensä mäkisiä männiköitä |
Puistoon pääsee määräajoin opastetuille kierroksille |
Reissun ainoa lintukuva: pöytä, jolla selällään makaava kanahaukka. Taideteos vuodelta 2008. Tekijän ja teoksen nimi lipsahti meikäläiseltä ohi. Ehkä joku blogin lukuisista lukijoista osaa kertoa? |
Näkymä graniittilinnalle. Muotopuutarhassa riitti toinen toistaan komeampia punaisia, sinisiä ja valkoisia istutuksia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti