Seitsemisen kansallispuisto, kappale satakuntalaista erämaaluontoa kauneimmillaan

Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla, noin 50 km Tampereen luoteispuolella.

Luonnosta kiinnostuneita riittää myös sateisella säällä

Opastuskeskus, luontoaiheinen näyttely ja ravintola. Saatavilla myös majoitusta

Pihan kelo oli hieman notkahtanut siitä kun viimeksi 30v sitten kävimme

Sinne pääsee mainiosti Kuru-Parkano –tieltä. Hyvää asfalttia riittää pitkin harjua opastuskeskukselta Koveron torpalle saakka. Jos halutaan Multiharjun parkkiin, pitää mennä pätkä soratietä. Mutta ei tänne tietenkään autoilemaan tulla, vaan vaeltamaan monipuolisilla polkureiteillä, jotka kulkevat harjulla ja läheisillä soilla.

Opastuskeskuksen näyttelyä

Seitsemisen historia on metsien käytön historiaa. Siellä on harrastettu erätaloutta ja siellä on ollut kruununmetsätorppia. Koveron torppa on kunnostettu 1930-luvun asuun. Siellä voi tutustua tuon ajan rakennuskantaan ja työtapoihin.

Lampaat päivähuiloolla Koveron torpalla

Koveron kruununtorppa

...ja lisää lampaita

 

Multiharjun aarnimetsä on yksi eteläisen Suomen vanhimmista metsäalueista. Ikimetsän hämärään pääsee tutustumaan kahden kilometrin pituisella luontopolulla.

Multiharjun aarnimetsää

Makkaratulilla Kirkaslammella

Kurjenrahkan kansallispuisto, lounaissuomalaista suoluontoa parhaimmillaan

Koivikkorämettä ja pitkospuuta Kurjenrahkan kansallispuistossa

Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Turku-Yläne maantien varressa, noin 35 km Turusta pohjoiseen.

Yläparkissa on kesällä aina autoja

Tien varressa on Kurjenportin iso pysäköintialue. Lisäksi pienempi pysäköintialue lähempänä Kurjenpesän pääopastuskeskusta.

Polkureitistö yhdistää Kurjenrahkan etelämpänä sijaitsevaan Vajosuon alueeseen, edelleen Pukkipalon suota ja ikimetsää sisältävään luontokokonaisuuteen. Polku kiertää myös kauniin Savojärven pääopastuskeskuksen lähellä. Kansallispuistosta on polkuyhteys Vaskijärven luonnonpuistoon, joka sijaitsee Kurjenrahkalta luoteeseen, linnuntietä noin 10 km.

Opasteet olivat selkeät

Reitistö Kuhankuonolle oli esteetön

Reitistö on pääosin helppokulkuisia metsäpolkuja. Reitit ovat hyvin merkittyjä ja opastettuja, mutta karttasovellus kannattaa varata mukaan varmuuden vuoksi. Reitistö suoalueella ja muualla kosteilla kohdilla on varustettu pitkospuilla. Metsäisillä osilla kuusten pintajuuristo vaatii pientä tarkkuutta polulla vaeltajalta. Korkeuseroja ei juuri ole. Tulentekopaikka löytyy opastuskeskukselta sekä muutamasta paikasta reitistön varrelta. Reitti luontotuvalta Kuhankuonon vanhalle rajakivelle on rakennettu kokonaan esteettömäksi.

Kuhankuonon  vanha rajakivi

Kuhankuonon vanha rajakivi on tunnettu yli 600 vuoden ajan. Kivi toimii edelleenkin  seitsemän kunnan rajakivenä. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon kunnat. Nykyään Kuhankuono on seudun merkittävämpiä nähtävyyksiä.

Opastuskeskus, luontotupa

Luontotuvan näyttelyä

Kurjenrahkan alue on siirtynyt valtiolle 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin metsät olivat pääosin nuorta metsää. Ainoastaan muutamat suosaarekkeet olivat säästyneet hakkuilta. Komeimmat metsät löytyvät Pukkipalon aarnialueelta. Kurjenrahkan kansallispuisto perustettiin 1998.